Meripelastusseura - Porvoon Meripelastajat

25.9.2011 Pinnalla-meripelastusharjoitus

 

Kun kutsu Helsingin Meripelastusyhdistyksen 50-vuotissyntymäpäivän kunniaksi järjestetystä suuresta juhlaharjoituksesta tuli, oli alusta alkaen selvää, että myös PR Mac Elliot Porvoosta osallistuu 17.-18.9.2011 pidettävään harjoitukseen. Harjoitus pidettiin Helsingin edustalla ja siihen osallistui vapaaehtoisia meripelastajia eri meripelastusyhdistyksistä Suomenlahden ja Saaristomeren alueelta sekä meripelastuksessa toimivia viranomaisia. Mukana harjoituksissa oli yhteensä toistakymmentä meripelastusalusta.

Matkaan lähdettiin syyskuisena lauantaiaamuna kahdeksan jälkeen pienen perehdytyksen jälkeen, koska uuden Avon Sea Runner
4 -apuveneemme nostamiseen ja laskemiseen käytettävä nosturi oli kaikille miehistönjäsenille uusi tuttavuus.

Vaikka miehistöstä osa oli vieraista yhdistyksistä ja toisilleen ennestään tuntemattomia, oli koko miehistö Helsingin Matosaareen tullessamme jo kuin vanhoja tuttuja. Koulutusjärjestelmän ansiosta toimintatavat ovat yhtenäiset, joten kaikki tiesivät tehtävänsä.

Henkilöetsintää ja helikopteriharjoituksia
Harjoitus aloitettiin kello 12 henkilöetsinnällä, perämies piirsi etsintäalueen ja apuvene pintapelastajineen lähetettiin tutkimaan luotojen välejä. Etsinnän loppuvaiheessa Rajavartiolaitoksen helikopteri teki kaksi vinssausharjoitusta Mac Elliotin peräkannelle. Tämä oli mukanaolleille varmastikin yksi viikonlopun ikimuistoisimmista rasteista.

Isomman laivan hinaus onnistui
Harjoituksessa oli useita mielekkäitä rasteja, joista ainakin päällikön näkökulmasta haastavin oli VL Merikarhun hinaaminen. Hinattavan aluksen 1400 tonnin uppouma Mac Elliotin 33 tonnia vastaan tuntui ylivoimaiselta tehtävältä, mutta siitäkin rastista suoriuduttiin kunnialla.

Vesibussin haaksirikosta pelastettiin ihmisiä
Tehtävät seurasivat toisiaan, oli vedestä ja luodolta pelastamista, maastoetsintää ja potilaan kuljettamista. Huoltotauon jälkeen pääsimme jälleen saunanraikkaina matkaan.  MRSC Helsinki oli saanut katkonaisen ilmoituksen hädässä olevasta vesibussista.  Lohkokeskus ohjasi etsintäaluksia puutteellisten tietojen perusteella. Yön pimeydessä etsintäalukset löysivätkin haaksirikkoutuneen aluksen pelastuslautat sekä kaikki kyydissä olleet, jotka pelastettiin merestä ja lautoilta. Tilanne oli autenttinen myös lohkokeskukselle, jossa ei tiedetty haverialuksen sijaintia, kotisatamaa eikä kadoksissa olleiden lukumäärää.

Yötauon jälkeen saimme uuden tehtävän Pihlajaluodolla: maastoetsintä. Saarella oli piilotettu hiukan postimerkkiä suurempia eri värisiä paperinpalasia, joiden lukumäärää ei paljastettu. Joukkueet saivat omat värinsä, löysimme seitsemän kappaletta kymmenestä mahdollisesta. Myös aika ratkaisi, sijoituimme neljänsiksi vaikka varsinaisesta kilpailusta ei ollutkaan kyse.

Mac Elliot osoitti toimivuutensa pelastusyksikkönä
Maukkaan lohikeiton voimin jaksoimme lähteä kotimatkalle väsyneinä, mutta monta ainutlaatuista kokemusta rikkaampana. Kaikenkaikkiaan viikonloppu oli upea ja järjestelyiltään toimiva kokemus, joka on varmasti vaatinut järjestelyvastuussa olleelta Tammisen Markulta useiden öiden valvomisen. Mac Elliot apuveneineen ja miehistöineen osoitti toimivuutensa etsintä- ja pelastusyksikkönä.

Mahtava syksyinen auringonpaiste ei millään lailla ainakaan latistanut tunnelmaa.

Heikki Juvonen


Arkisto